Neljännesvuosisadan Filmifakta Oy on tehnyt kehitystyötä suomalaisen elokuvan hyväksi.

Alusta lähtien toiminta on tähdännyt itsenäiseen, taiteellisesti merkittävään elokuvatuotantoon. Toimintaa on ylläpidetty tilaus- ja mainoselokuvatuotannolla. Näitä varoja on käytetty omien aiheiden kehittelyyn.

Kun 90-luvulla Suomen elokuvasäätiö ajautui hallinnon riitelyn takia toimintakyvyttömäksi, yhtiön perustaja Ilkka Ilkare teki ehdotuksen kansallisesta elokuvainstituutista, joka toimii aivan uusin tervein periaattein. Ehdotukseen kuului rahasto, jonka tehtävänä on kasvattaa itseään, sekä itsenäisesti toimivat esteettömät tuotantoneuvojat, joilla on päätäntävalta.

Kun elokuvasäätiötä uudistettiin, Ilkaren ehdotus ei mennyt sellaisenaan lävitse, sillä ennakkoluulot uutta kohtaan olivat suuret eikä elokuvasäätiön hallituksessa haluttu luopua vallasta. Opetusministeriön taholta omaksuttiin kuitenkin joitakin Ilkaren ehdotuksessa olleita ratkaisuja kun "uudistettu" Suomen elokuvasäätiö aloitti toimintansa vuonna 1996.

Elokuva on merkillinen ala. Se on vastakohtia, ristiriitoja, inhimillistä ahneutta, itsekkyyttä ja kunnianhimoa. Harvemmin tällä alalla kohtaa pyyteetöntä rakkautta ja hyvää tahtoa. Tahtoa kyllä riittää. Monenlaista. Alalle tullaan suurin ajatuksin ja häivytään vähin äänin. Taivaita hipovan taiteellisuuden ohessa tekijältä vaaditaan tiukkaa taloudenpitoa. Elokuvatuotanto jos mikä on taloudellista toimintaa. Monet valtion täyttä tukeakin nauttineet yritykset ovat kaatuneet. Filmifakta on sinnitellyt ilman tukia vuosikymmeniä verottajaa ilahduttaen.

Vuonna 1986 yhtiö rakensi omalle maalle oman studion. Se on hyvien kulkuyhteyksien äärellä Mellunkylässä Itä-Helsingissä.

Vuosituhannen vaihduttua toiminta on painottunut omaan piikkiin tehdyn tuotekehittelyn hyödyntämiseen. Valmisteilla on useita taiteellisesti ja kaupallisesti merkittäviä elokuvia.

JULKAISTU 2001