Neljännesvuosisadan Filmifakta
Oy on tehnyt kehitystyötä suomalaisen elokuvan hyväksi.
Alusta lähtien toiminta on
tähdännyt itsenäiseen, taiteellisesti merkittävään
elokuvatuotantoon. Toimintaa on ylläpidetty tilaus- ja
mainoselokuvatuotannolla. Näitä varoja on käytetty
omien aiheiden kehittelyyn.
Kun 90-luvulla Suomen elokuvasäätiö
ajautui hallinnon riitelyn takia toimintakyvyttömäksi,
yhtiön perustaja Ilkka Ilkare teki ehdotuksen kansallisesta
elokuvainstituutista, joka toimii aivan uusin tervein periaattein.
Ehdotukseen kuului rahasto, jonka tehtävänä on
kasvattaa itseään, sekä itsenäisesti toimivat
esteettömät tuotantoneuvojat, joilla on päätäntävalta.
Kun elokuvasäätiötä
uudistettiin, Ilkaren ehdotus ei mennyt sellaisenaan lävitse,
sillä ennakkoluulot uutta kohtaan olivat suuret eikä
elokuvasäätiön hallituksessa haluttu luopua vallasta.
Opetusministeriön taholta omaksuttiin kuitenkin joitakin
Ilkaren ehdotuksessa olleita ratkaisuja kun "uudistettu"
Suomen elokuvasäätiö aloitti toimintansa vuonna
1996.
Elokuva on merkillinen ala. Se
on vastakohtia, ristiriitoja, inhimillistä ahneutta, itsekkyyttä
ja kunnianhimoa. Harvemmin tällä alalla kohtaa pyyteetöntä
rakkautta ja hyvää tahtoa. Tahtoa kyllä riittää.
Monenlaista. Alalle tullaan suurin ajatuksin ja häivytään
vähin äänin. Taivaita hipovan taiteellisuuden
ohessa tekijältä vaaditaan tiukkaa taloudenpitoa.
Elokuvatuotanto jos mikä on taloudellista toimintaa. Monet
valtion täyttä tukeakin nauttineet yritykset ovat
kaatuneet. Filmifakta on sinnitellyt ilman tukia vuosikymmeniä
verottajaa ilahduttaen.
Vuonna 1986 yhtiö rakensi
omalle maalle oman studion. Se on hyvien kulkuyhteyksien äärellä
Mellunkylässä Itä-Helsingissä.
Vuosituhannen vaihduttua toiminta
on painottunut omaan piikkiin tehdyn tuotekehittelyn hyödyntämiseen.
Valmisteilla on useita taiteellisesti ja kaupallisesti merkittäviä
elokuvia.
JULKAISTU
2001